Joululahjavinkit!

Mikä on suojakaasun merkitys hitsauksessa ?

Suojakaasulla on usein ratkaiseva vaikutus hitsauksen tuottavuuteen ja laatuun. Nimensä mukaisesti suojakaasun tehtävänä on suojata kovettuvaa hitsisulaa hapettumiselta sekä ilman epäpuhtauksilta ja kosteudelta, jotka voivat huonontaa hitsin korroosionkestävyyttä, saada aikaan huokosia ja heikentää hitsin lujuutta muuttamalla liitoksen geometrisia ominaisuuksia. Suojakaasu myös jäähdyttää hitsauspistoolia. Yleisimmät suojakaasuseoksen komponentit ovat argon, helium, hiilidioksidi ja happi.

Suojakaasu voi olla joko inerttiä tai aktiivista kaasua. Inertti kaasu ei reagoi lainkaan hitsisulan kanssa, kun taas aktiivinen kaasu osallistuu hitsausprosessiin vakauttamalla valokaarta ja varmistamalla aineen tasaisen siirtymisen hitsiin. Inerttiä kaasua käytetään MIG-hitsauksessa (Metal-arc Inert Gas welding) ja aktiivista kaasua MAG-hitsauksessa (Metal-arc Active Gas welding).

Inerttiä kaasua on esimerkiksi argon, joka ei reagoi hitsisulan kanssa. Se on yleisin TIG-hitsauksessa käytettävä suojakaasu. Hiilidioksidi ja happi sen sijaan reagoivat hitsisulan kanssa, samoin kuin hiilidioksidin ja argonin seos.

Argon (Ar) on inertti eli reagoimaton suojakaasu. Se ei hapeta eikä vaikuta hitsin kemialliseen koostumukseen. Tämä on yleisin TIG-hitsauksessa käytettävä suojakaasu.

Helium (He) on myöskin inertti suojakaasu. Heliumia sekä heliumin ja argonin seosta käytetään TIG- ja MIG-hitsauksessa. Helium antaa paremman sivutunkeuman ja suuremman hitsausnopeuden verrattuna Argoniin.

Hiilidioksidi (CO2) ja happi (O2) ovat aktiivisia kaasuja, joita käytetään niin sanottuna hapettavana komponenttina vakauttamaan valokaarta ja varmistamaan tasainen aineen siirtyminen MAG-hitsauksessa. Näiden kaasukomponenttien osuus suojakaasussa määräytyy terästyypin mukaan.

Lähde: Kemppi.fi