TIG-hitsaus

TIG-hitsaus

TIG-hitsaus on eräs suojakaasukaarihitsauksen menetelmistä. Valokaari palaa sulamattoman volframielektrodin ja työkappaleen välissä. Suojakaasu suojaa elektrodia, valokaarta ja hitsisulaa.

Jos lisäainetta tarvitaan, sitä syötetään käsin hitsisulaan.

TIG-prosessi mahdollistaa erittäin puhtaan ja korkealuokkaisen hitsisauman. Roiskeita tai liitosvirheitä ei synny ja reunahaavat ja huokoset ovat helposti vältettävissä.

Menetelmä sopii käsinhitsaukseen tai osittain automatisoituun hitsaukseen. TIG-hitsausta käytetään yleensä alumiinin ja korkeaseosteisten terästen hitsaukseen, jossa hitsauksen laadulle asetetaan korkeita vaatimuksia.

TIG-hitsausta käytetään usein ydinvoimaloissa, kemianteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja avaruustekniikassa.

Käyttökohteet

TIG-hitsauksen tärkeimpiä käyttöaloja ovat putkien ja putkistojen hitsaus. Sitä käytetään kuitenkin monilla teollisuuden aloilla, kuten lentokone- ja avaruusteollisuudessa sekä ohutlevyteollisuudessa hitsattaessa erityisen ohuita materiaaleja sekä titaanin kaltaisia erikoismateriaaleja.

TIG-hitsaus soveltuu sekä käsin tehtävään että mekanisoituun hitsaukseen ja hitsausrobottien käyttöön.

Laitteet

TIG-hitsauslaitteisto koostuu virtalähteestä, maadoituskaapelista, hitsauspolttimesta ja suojakaasupullosta tai kaasuverkkoliitännästä. Laitteessa voi olla myös nestejäähdytysyksikkö. Langansyöttölaitetta ei tarvita, koska lisäainelanka syötetään käsin.

Suoritustekniikka

TIG-hitsausta käytetään usein kohteissa, joissa hitsin ulkonäkö, laatu ja puhtaus ovat tärkeitä. Tämä asettaa hitsaustyön tarkkuudelle erityisvaatimuksia. Sen lisäksi TIG-hitsauksen vaativuutta lisää se, että hitsaustekniikassa on enemmän hallittavia asioita kuin muissa menetelmissä. TIG-hitsauksessa kuljetetaan poltinta toisella kädellä ja toisella syötetään lisäainetta hitsisulaan. TIG-hitsaajan on siis hallittava tarkoin kummankin käden liikkeitä, eikä toisella kädellä voi antaa tukea polttimelle, kuten MIG/MAG-hitsauksessa.

Nämä erityisvaatimukset vaikeuttavat TIG-hitsausta varsinkin alussa. Pian kädet kuitenkin tottuvat hitsauksessa vaadittaviin liikeratoihin ja TIG-hitsauksesta tulee rutiinia. Silti vaativat TIG-hitsit teetetään yleensä nimenomaan TIG-hitsaukseen erikoistuneilla hitsaajilla.

TIG-hitsaus tapahtuu työntävällä polttimen liikkeellä. Lisäainetta voidaan syöttää hitsiin joko tipoittain tai jatkuvana syöttönä, jolloin lisäainelanka pidetään koko ajan hitsisulassa.

TIG-menetelmät

AC/DC

TIG-hitsausmenetelmät jaetaan käytettävän hitsausvirran mukaan tasavirta- eli DC TIG -menetelmiin ja vaihtovirta- eli AC TIG -menetelmiin. TIG-hitsausvirtalähteet soveltuvat joko näille molemmille virtatyypeille (AC/DC) tai pelkästään tasavirtahitsaukselle (DC).

Tasavirtahitsausta käytetään tyypillisesti erilaisten terästen hitsaukseen. Alumiinin hitsauksessa on sen sijaan käytettävä vaihtovirtahitsausta.

Jos TIG-hitsauksessa käytetään sekä tasa- että vaihtovirrasta muodostuvaa sekavirtaa, menetelmää kutsutaan MIX TIG -hitsaukseksi. Se on erityisen hyödyllinen menetelmä hitsattaessa erivahvuisia alumiinimateriaaleja yhteen.

Pulssi-TIG

Pulssi-TIG-hitsauksessa virtalähde pulssittaa hitsausvirtaa, mikä vähentää hitsattavaan materiaaliin kohdistuvaa lämpövaikutusta. Tämä on hyödyllistä etenkin ohuiden materiaalien hitsauksessa, joissa TIG-hitsauksen lämmöntuonti on suurta. Pulssihitsaus parantaa myös sulan ja tunkeuman hallittavuutta.

Esimerkiksi Kempin Mastertig MLS -hitsauslaitteissa on mahdollista ottaa käyttöön niin sanottu synerginen pulssi-TIG-ominaisuus, jossa pulssiparametrit on ohjelmoitu koneeseen ja käyttäjän ei tarvitse säätää muuta kuin hitsausvirtaa.

Tehokas TIG-hitsaus

TIG-hitsausta käytetään yleensä, kun hitsauksen laatuvaatimukset ovat korkeat tai ainepaksuus on erityisen ohut. Tällöin hitsiaineen tuotto jää usein vähäiseksi eikä hitsausnopeus pääse kasvamaan kovin suureksi. TIG-hitsausta voi kuitenkin tehostaa monella tavalla.

Sulatustehoa voi nostaa integroimalla langansyötön polttimeen tai siirtymällä kylmälankatekniikasta kuumalankatekniikkaan. Hitsiaineen tuotto voi helposti jopa kolminkertaistua siirryttäessä kuumalankahitsaukseen. Kylmälankatekniikassa lisäainelangan sulattaminen sitoo valokaaren tehoa ja heikentää hitsiaineen tuottoa. Kuumalankaprosessissa sen sijaan lisäainelanka kuumennetaan erillisellä virtalähteellä ja hitsiaineen tuotto kasvaa.

Aktivoivan tahnan käyttö parantaa hitsausnopeutta ja kasvattaa tunkeumaa. Kun aktivoivaa PATIG-tahnaa levitetään hitsauskohtaan, valokaari kuroutuu ja virtatiheys anodipisteessä kasvaa 1,5 – 2-kertaiseksi. Tahna koostuu jauheesta ja sitovasta asetonista, ja sitä voidaan leivittää siveltimellä tai suihkeena. Käyttökohteita ovat esimerkiksi levypyörät, paineastiat ja ainepaksuudet 3-12 mm (I-railo yhdellä palolla).

Suojakaasun valinnalla voidaan vaikuttaa perusaineen liittymiseen ja tunkeumaan. Yleisin suojakaasu TIG-hitsauksessa on Argon. Sen etuja ovat halpuus sekä hyvä suojausvaikutus ja valokaaren syttyvyys. Huonona puolena on heikko lämmönjohtavuus ja siitä johtuvat mahdolliset vaikeudet hitsipalon juoheassa liittymisessä. Liittymistä voidaan parantaa lisäämällä suojakaasuun vetyä 5…25 %. Tällöin myös valokaari kuroutuu pienemmäksi ja tunkeuma kasvaa.

Heliumin käyttö suojakaasuna mahdollistaa lisäaineen hyvän liittymisen perusaineeseen ja suuren tunkeuman, mutta haittana on huono valokaaren syttyvyys. Tätä voidaan parantaa käyttämällä argonin ja heliumin seosta.

Industria webshopin TIG-hitsauskonevalikoiman löydät täältä.

Lähde: Kemppi.fi

<< Takaisin